Historia

Pohjoismaiden Venetsiaksi kutsuttu Haapsalu sai kaupunkioikeudet vuonna 1279. Se on yksi Viron vanhimmista ja arvokkaimmista kaupungeista. Legenda kertoo, että Haapsalu sai nimensä virolaisten pyhän paikan, Haapasalon mukaan. Kaupungissa on asunut, lomaillut ja työskennellyt paljon historiallisia merkkihenkilöitä. Kaupungin nykyaikaiset kunto- ja lomakeskukset jatkavat Haapsalun satojen vuosien pituista kylpyläperinnettä. 

Haapsalun kylpylä on Viron vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut mutakylpylä.

Kylpylän historia ulottuu vuoteen 1820, jolloin maakuntalääkäri Carl Abraham Hunnius tuli Haapsaluun töihin. Paikallisia ihmisiä hoitaessaan Hunnius joutui kosketuksiin omalaatuisen kansanlääkintätavan – meren mudan – kanssa. Tohtori Hunnius tutkitutti mudan kemiallisen koostumuksen ja kokeili uutta mutahoitomenetelmää sukulaisiinsa ja potilaisiinsa.

Tulokset olivat hyviä, ja monet tarttolaiset lääkärit ja yliopisto-opettajat olivat ihastuksissaan uudesta hoitotavasta. Vuonna 1825 rakennettiin tri Hunniuksen aloitteesta Haapsalun Etulahden rannalle ensimmäinen vesimutakylpylä. Vuonna 1845 valmistui Takalahden poukamaan toinen, huomattavasti suurempi ja laadukkaampi kylpylä. Useiden lahtien ja saarien pilkkoma kylpyläkaupunki tuli erityisen suosituksi Pietarin rikkaan aateliston ja Venäjän keisarin hovin keskuudessa. Haapsalussa ovat terveyttään kohentaneet ja rauhasta nauttineet tsaarit Pietari I, Aleksanteri I, Aleksanteri II, Aleksanteri II ja Nikolai II.

Vuonna 1867 vietti Haapsalussa kesäänsä maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tsaikovski, joka sävelsi täällä osan ensimmäiseen oopperaansa “Vojevood” sekä instrumentaalikappaleiden sikermän “Muistoja Haapsalusta”.

Kylpyläkaupungin ihanuuden huomasi myös kuuluisa venäläinen taidemaalari ja teatteritaitelija Nikolai Roerich. Hänen viimeiseltä vierailultaan vuonna 1910 ovat peräisin sellaiset tunnetut teokset kuten “Merien takana suuret maat” ja “Varjaagin motiivi”.

Viron tasavallan aikana (1918 – 1940) oli Haapsalu edelleen suosittu kesäkaupunki. Vuonna 1938 valmistui suuri uudenaikainen kylpylärakennus ja saman vuoden heinäkuussa lomanviettäjien joukko koostui jo 21 eri maan kansalaisista. Professoreiden ja muusikkojen lisäksi täällä lomaili myös korkeita valtion päämiehiä ja tunnettuja liikemiehiä kaikkialta maailmasta.

Haapsalussa viettivät kesiään myös monet Viron huomattavimmat valtionmiehet ja kulttuurihenkilöt kuten Aino Kallas, Friedebert Tuglas, Villem Grünthal-Ridala, Oskar Luts jne.

Viron miehittämisen jälkeen kylpylätoiminta järjesteltiin uuteen uskoon Neuvostoliiton tapojen mukaisesti. Jo Viron tasavallan aikana rakennettua ja edelleenkin hyvällä menestyksellä toimivaa Laine-kylpylää laajennettiin, ja pian sinne saapui potilaita koko Neuvostoliiton alueelta.

Välittömästi Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen aloitettiin Haapsalun mutahoidon perinteiden palauttaminen.

Uudistunut Laine-kylpylä aloitti toimintansa vuonna 1994 ja entisen Bergfeldtin kylpylän tontille rakennettiin samanniminen pieni mutakylpylä. Vuonna 1997 valmistui Paralepan männikköön kunto- ja lomakeskus Fra Mare.

Haapsalun kylpyläkaupunki on jälleen koko maailmalle avoinna.