Pietari – Haapsalu

Nikolai II portree
Nikolai Roerichi autoportree
Merede taga on suured maad, Roerich 2
Merede taga on suured maad, Roerich 1

Haapsalulla ja Pietarilla on pitkäaikaiset historialliset suhteet. Vuodesta 1882 lähtien on Pietarissa ollut Haapsalu-niminen katu. Haapsalua pidettiin 1800-luvun loppupuolella “Venäjän ensimmäisenä kylpyläkaupunkina” ja kuten Venäjän Lääketieteen neuvosto aikanaan päätöksessään tiedotti: “Haapsalulla on hoitopaikkana suuri merkitys koko Venäjän valtakunnalle”.

Venäjän keisarit ovat käyneet Haapsalussa aina Pietarin kaupungin perustajasta Pietari I:stä (1715) lähtien. Vuonna 1804 vieraili Haapsalussa Aleksanteri I. Eniten Haapsalussa on oleskellut Aleksanteri II (1852, 1856, 1857, 1859). Aleksanteri III vieraili täällä vuosina 1871 ja 1880, kuten myös hänen poikansa, tuleva keisari Nikolai II.

Monet kuuluisat pietarilaiset ovat kesäisin lomailleet Haapsalussa. Heistä mainittakoon:

– maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tsaikovski, joka vietti Haapsalussa kesän 1867. Tänä aikana hän sävelsi osan ensimmäiseen oopperaansa “Vojevood?”sekä instumentaalisikermän “Muistoja Haapsalusta”.

– maailmankuulu venäläinen taidemaalari ja teatteritaiteilija Nikolai Roerich. Hän oleskeli Haapsalussa kahdesti: vuosina 1880 ja 1910. Jälkimmäiseltä vierailulta ovat peräisin tunnetut teokset “Merien takana suuret maat” sekä “Varjagin motiivi”.

– maailmankuulu venäläinen tiedemies, geologi ja geografi Vassili Doku?ajev, joka vuonna 1881 oli sekä Haapsalussa että tutki Haapsalun ympäristössä.

– Aleksander Gortšakov , venäläinen valtiomies, jolla oli erityisen suuri merkitys Venäjän ulkopolitiikan johtajana koko Aleksanteri II:n hallintokauden aikana , on todennäköisesti syntynyt Haapsalussa.

Haapsalun ja Pietarin välisiä suhteita lähensi entisestään säännöllisen höyrylaivayhteyden avaaminen vuonna 1845. Junaliikenne Haapsalun ja Keilan välillä käynnistyi marraskuussa 1905. Tämän jälkeen myös merisairautta potevat pääsivät junalla Haapsaluun linjaa Pietari -Tallinna -Keila – Haapsalu pitkin.

FacebookTwitterGoogle+